Nukahdan pian pystyyn.

Eilen illalla käytiin oopperassa kattomassa Rusalka. Tsiisus se oli tylsä. Jokseenkin sama juoni kun Pienessä merenneidossa (Disneyn versio on paras!)  mutta siin ei tapahtunut mitään. Ihmekkös se, kun vieruskaverini nukahti ennen ensimmäistä väliaikaa.

Kuulokin siellä meni (mä en tosiaan tiedä miten fiksu pitää olla, että menee ekaan riviin). Kun ekan väliajan jälkeen sitten palattiin takas paikoille, niin mä tungin jo valmiiks sormet korviin. Että sen miehen ääni ottikin ikävästi korviin.

Koko ajan mua niin häiritsi, suorastaan ketutti, kun ekalla parvella oli tyhjiä paikkoja. Ihan teki mieli  mennä sinne istumaan, olis voinu jotain nähdäkin. Meijän paikoilta ei nähny edes lavan lattiaa. Kummasti näkyi kalan pyrstö, mutta kun ei nähnyt oliko se ruohikossa vai meressä. Ja katosta lamput pisti  ikävästi silmään, niitä oli oikeesti varmaan satoja! Tekstitystäkään ei nähnyt kun se oli katon rajassa. Sillai mukavasti, että sieltä ekalta parvelta olis nähnyt ne sopivasti. Mä en kyllä katso ylöspäin ainakaan kahteen viikkoon enää. Niin että niskakin män.

Niin ja mitäs muuta. No oli siinä jotain hyvääkin. Hienon kuun olivat saaneet katosta roikkumaan. Ainut vaan että sitäkin piti katsoa niska könössä ylöspäin. Eikä sitä paljon auta, että mulla on ens viikolla joka päivä koe (paitsi maanantaina, mutta se on MAANANTAI, sitä ei lasketa) (ja sillon saattaa olla matikan pistari) niin että nyt en sitten ole lukenut niihinkään. Kemiasta -no joo kuka luulee muka OIKEESTI tajuavansa niistä jotain? Jos olisin alkanut kolme viikkoa sitten lukemaan niinolisin voinut vielä saada kiitettävän (niin kuin viimeksi tein) mutta nyt on jo hieman myöhäistä kun se on alle viikon päästä! Niin, ja historia.. no siitä on paha valittaa, mulla on hieno suunnitelma miten luen siihen. Tosin niin mulla oli tällekin päivälle, ja kuinkas kävikään, istun koneella ja dataan facebookissa. Ruotsin koe, aivan, kuinka mä vihaankaan sitä maikkaa! Se on niin inhottava pikku, pikku... pikku juttu. Tosi rasittava, ja se ei edes opeta meille mitään asioita, oikeesti. Joka tunti vaan samat asiat, tehtäviä suomennas tuo, tehtäviä tehtäviä tehtäviä... Vielä mä jaksan siitä marmattaa hetken aikaa ennen kun vuosi vaihtuu ja mun suuret uudenvuoden lupaukset astuu voimaan. Yks niistä on, että suhtaudun positiivisemmin ruotsiin. Siis ainakin siihen opettajaaan, mutta kun se vaan on periaatekysymys.  Hölmö mikä hölmö. Niin  ja se bilsan ope, se pikku plankton. Tosi inhottava sekin, se kuuluis suerakunnan lasten kerhoon vetäjäks leikittämään niitä lapsia. Se ei tiedä mistään mitään ja se laitto meille kokeen neljänelle bilsan tunnin, koko VUONNA! Miten se kehtaakin tehdä noin. Mua muuten häiritsee, nykyään mä sanon kaikkeen miten se kehtaa. :D

Joska tulikin mieleen, että Sääri tuijotti mua tänään pelottavasti, se tais kuulla kun puhuin siitä kuin se kehtaa. Sääri meinaan kehtas mennä nälväsemään tosi ikävästi yhtä luokkalaistani, jolla on lukihäiriö. Että se ei sitten osaa käyttäytyä. Se sano sille että miten voi olla niin vaikeeta lukea. Mun teki niin hirveesti mieli sanoa sille takas että miten voi olla niin vaikeeta pitää se saakelin turpa vaan kiinni. Mutta tyydyimpä pitämään oman turpani kiinni ja ryhdyin marmattamaan hiljaa Marialle. Ja kun vilkaisin sen olan yli kohti Säärtä, se tuijotti mua! Pelottavaa, se tais kuulla kun sanoin suunnilleen näin: Miten se kehtaa? Mokoma huonosti koulutettu kakara, ei sitten mitään käytöstapoja! No mutta jos se nyt alkaa mua vihaamaan, niin ompa tunne ainakin molemmin puolinen.

On se muuten ennenkin mua tuijottanut oudosti, mutta se on tainnut vaan pitää mua vähän outona kun mulkoilen sitä aina kun se on lähettyvillä. Jos tarpeeksi lähellä, saatan jopa olla tosi pahis ja kiilata sen eteen kun rynnitään luokkaan sisälle. Tai ohimennen vähän kumauttaa laukulla. Aina kun se puhuu, mä mulkoilen sitä, koska sillä on niin  tyhmät jutut, ei mitään oikeaa asiaa! On sille joku jo sanonutkin että nyt se turpa kiinni kun ketään ei kiinnosta.

Se muuten juttelee opettajille tuntien jälkeen. O.O Tosi omituinen, tuo Sääri nääs. Juu on se kumma.