Enkä ees kaatunu ku kolmesti.

Ekan kerran kankku edellä kommesti keskelle mäkee. Mitäs menin kehuskelemaan. Mulla on ollu tapana aina Himoksella laskee samassa mutkassa aina samaa aitaa päin mutta tänään mä jotenkin onnistuin välttään sen. Siinä sitten hihkasin voitonkiljahdukseni ja juuri ku nolin päässyt sanomasta että enpä törmännyt aitaan nin ennen pitkää huomasin istuvani keskellä mäkeä.

Tokan kerran mustassa mäessä meni sukset ristiin ja taas oltiin hangessa. Tällä kertaa mahalasku. Siinä pöllähti ja olipa kasvotkin vähän vettyneen oloisena sen jälkeen.

Kolmannen kerran punasessa mäessä kun mä olin menossa edeltä mustille rinteille ja pyllähdimpä siihenkin. Taas oltiin pyllyllään mäessä.

Mulla kun piti olla jotain sairaan kekseliästä kerrottavaa taas (onhan tässä ehtinyt tapahtua jo vaikka mitä taas) mutta kumma kun en muista. Tai sitten en edes halua muistaa, sormet taas kohmeessa kirjottelen.

Jebaa.